Juttu on osa artikkelisarjaa Historialliset rakennukset ja talotekniikka

Klassismin keskittymä - Eduskuntatalo


Arkkitehti Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo on yksi Helsingin ja koko Suomen tunnetuimmista rakennuksista. Jykevää graniittirakennuksen julkisivua koristavat upeat 14 korinttilaispylvästä sekä 46 porrasaskelmaa, jotka ovat tulleet tutuksi niin ikimuistoisista puheenvuoroista kuin mielenilmaisuistakin. Eduskuntataloa ympäröivät useat lisärakennukset sekä Pikkuparlamentti. Rakennuskompleksi on talotekniikaltaan monimutkainen ja vuonna 2004 päätettiin käynnistää mittavat uudistustyöt vaiheittain jokaisessa rakennuksessa. Kuinka mittavasta ja haastavasta urakasta suoriudutaan kunnioittamalla vanhaa rakennustapaa, säädöksiä ja suojelukaavaa vastaamalla nykypäivän vaatimuksiin?

Itse Eduskuntatalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1926 ja rakennus valmistui kokonaisuudessaan Arkadianmäelle vuonna 1931. Viimeisin valmistunut lisärakennus on Pikkuparlamentti, joka valmistui arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co:n suunnittelemana vuonna 2004. Eduskuntatalon kolmiosainen laajennus valmistui vuonna 1978 - päärakennuksen molemmille puolille tehtiin kansanedustajien työhuonesiivet, joissa on myös lähetystöjen vastaanottotilat ja auditorio. Näkyvin osa laajennusta on kaarevaa Puhemiehenaukiota kiertävä rakennus. Myös entinen Kaupunkiliiton talo on 1980-luvulta alkaen kuulunut eduskunnalle. Kaikki eduskunnan rakennukset ovat yhteydessä toisiinsa maanalaisten yhdyskäytävien välityksellä.

Askeleet kohti porrastettua talotekniikka-saneerausta

Pikkuparlamentin valmistuttua vuonna 2004 eduskunnassa ryhdyttiin valmistelemaan muiden kiinteistöjen peruskorjausta. Rakennusten peruskorjauksen lähtökohtana oli talotekniikan uusiminen vaiheittain yksi rakennus kerrallaan.

Näin suuren kokonaisuuden saneeraus vaatii merkittäviä askelmerkkejä, suunnittelutyötä sekä talotekniikkaosaamista. Vaikka peruskorjauksen lähtökohta oli talotekniikan uusiminen, valmistelua tehtiin myös työryhmissä, joissa pohdittiin turvallisuuden parantamista, energiatehokkuuden tehostamista ja rakennuksen esteettömyyden lisäämistä. Peruskorjaus toteutettiin vaiheittain osittain myös siksi, että kiinteistöissä pystytään myös työskentelemään työmaiden ollessa käynnissä. Itse Eduskuntatalon alkuperäinen talotekniikka oli LVI-suunnittelija Emil Keson käsialaa ja nämä ratkaisut olivat 1930-luvulla moderneja ja innovatiivisiakin.

Assemblin osallistui kilpailutuksiin Sähköliike Elvar Oy:n nimissä, joka ostettiin Assemblinille (entinen EMC Talotekniikka) vuonna 2007. Assemblin toimi kaikissa rakennuksissa sähkön vuosihuoltokumppanina vuosina 2009-2020. Elvarin entinen omistaja Antti Rovamaa, nykyinen Assemblin Oy:n Key Account Manager, on ollut mukana saneerauksien useimmissa vaiheissa.

- Lähdimme mukaan myös rakennusten talotekniikka-saneerauksien kilpailutuksiin ja pääsimmekin toteuttamaan A-, B-, C- D-rakennusten ja maanalaisten tilojen sähkö- ja automaatiourakat. Eduskuntatalon E-osan saneerauksessa olimme mukana automaatiourakalla, kertoo Antti Rovamaa.

Eduskuntatalon saneerauksen aikaan Assemblin toteutti Pikkuparlamentin katolle aurinkosähköjärjestelmän.

Pedanttia tekemistä

Vanhoja tiloja saneeratessa on otettava huomioon asennusten alkuperäisyys, ahtaat tilat ja erilaiset suojelusäädökset. Kolmetoista vuotta sitten 3D-mallinnokset olivat lapsenkengissä, mutta silti mallinnoksia pystyttiin saneerauksissa jonkin verran hyödyntämään. Uudet suunnitelmat pohjautuvat vanhoihin piirustuksiin ja sen vuoksi saneerauksien aikana tuli myös yllätyksiä.

Koko kokonaisuus oli teknisesti erittäin vaativa. Sähköurakoissa sähkötekniikalle piti löytää asennus- ja johtoreiteille sellaisia tyhjiä tiloja, joita ei käytännössä ollut edes olemassa – uuden tekniikan ja kaapeleiden sovittaminen historialliseen ja vanhaan rakennukseen vaati jatkuvaa ketteryyttä ja ideointityötä. Suunnitelmasta poikkeavat ratkaisut hyväksytettiin urakan edetessä myös Museoviraston ja arkkitehtien kautta tilanteen sitä vaatiessa.

- Tässä kohteessa ei ole tehty juurikaan uusia kotelointeja, vaan asennusreittejä etsittiin kissojen ja koirien kanssa sopivista paikoista. Muutamissa kohteissa kaapeleita ja johtoteitä on upotettu rakenteisiin mutta esimerkiksi alakattojen korkoja ei saanut paljoa muutella, kertoo Rovamaa kohteen aikaisista toteutushaasteista.

- Lähes kaikki vanhat valaisimet ja kalustukseen kuuluvat AV-laitteet kunnostettiin ja varustettiin nykytekniikalla. Tämäkin kunnostustyö oli mittava, jatkaa Rovamaa.

Eduskuntatalo ja lisärakennukset sijaitsevat erittäin liikennöidyllä alueella, jonka vuoksi myös materiaalilogistiikan hallinta oli merkittävässä roolissa. Eduskuntatalon ja lisärakennusten logistiikkaa hallittiinkin tiimeissä ja yhteistyöllä sekä aikatauluttamalla materiaalitoimituksia. Näin saatiin tavaravirrat liikkumaan ilman merkittävää haittaa liikenteelle.

Osana rakennushistoriaa

Itse Eduskuntatalo edustaa 1920-luvun klassismia. Talon julkisivulla on 14 korinttilaistyylistä pylvästä ja 46 porrasta ylös pääsisäänkäynnille. Eduskuntatalon sisätilat ovat lajissaan ainutlaatuiset, eikä rakennukseen astuessa sisään voi olla tuntematta tämän kokonaistaideteoksen historiallista merkitystä. Kohteiden saneerauksissa jätettiinkin näkyville vanhaa rakennustapaa - muun muassa yksi vanhoista keskuslämmityskattiloista säästettiin, kunnostettiin ja museoitiin yhdyskäytävän seinälle.

- Toimimme kohteessa sekä urakka- että huoltopuolella yli 10 vuoden ajan, jonka aikana myös asentajamme oppivat tuntemaan kohteet kuin omat taskunsa. Vanhoilla rakennuksilla kun on monia erikoisominaisuuksia, joita ei aina papereista löydy – kohteen sydän pitää tuntea, toteaa Rovamaa.

Vuonna 2017 kaikkien kiinteistöjen saneeraukset saatiin päätökseen, kun myös E-rakennus eli Eduskuntatalo avattiin syysistuntokauden alussa.

- Historialliset rakennukset ovat merkittäviä, ja niiden saneeraus on jotenkin erittäin spesiaalia ja ainutkertaista. Jokainen tuntee nämä rakennukset ja olemme onnekkaita, että pääsimme olemaan osa rakennushistoriaa, toteaa Antti Rovamaa tyytyväisenä.

Lisätietoja kohteesta


Antti Rovamaa
Key Account Manager
antti.rovamaa@assemblin.fi 
p. 041 511 1005

Voit lukea juttusarjan aikaisemmat osat täältä:

Assemblin

Assemblin on täyden palvelun asennus- ja palvelukumppani, joka toimii Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kehitämme, toteutamme ja ylläpidämme ilmaan, veteen ja energiaan liittyviä järjestelmiä ja ratkaisuja. Visionamme on tarjota älykkäitä ja vastuullisia teknisiä ratkaisuja ja saada siten rakennukset toimimaan ja ihmiset viihtymään. Tukenamme on tiivis paikallinen yhteistyö ja vahva organisaatio. Assemblinin liikevaihto on 1 MRD euroa, ja palveluksessamme on yli 6 300 henkilöä yli sadalla pohjoismaisella paikkakunnalla. Lue lisää osoitteesta assemblin.fi.